21.2.2023 | Case
Saimme Helsingin Sanomien säätiöltä apurahan keväällä 2020 ylioppilaslehtiä koskevaan selvitykseen. Tavoitteena oli tuottaa Suomen ylioppilaskunnille yleishyödyllistä ja kaikkien saatavilla olevaa tietoa ylioppilaslehtien julkaisemista koskevan päätöksenteon tueksi. Keskeisenä käsitteenä oli ylioppilaslehtien journalismin arvon määrittäminen, joka ei ole itsestäänselvyys ehkä muille kuin journalisteille itselleen.
Laajassa projektissa teimme haastatteluita eri puolilla maata, eivätkä pandemian aiheuttamat muuttuvat rajoitukset helpottaneet työtämme. Tiimissämme oli projektin aikana osa-aikainen assistentti, joka oli korvaamaton apu käytännön järjestelyissä. Referenssimateriaalia oli läpikahlattavaksi enemmän kuin tarpeeksi.
Tutkimuskohteina olivat pääasiassa Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun ylioppilaslehdet ja -kunnat, mutta taustatietoa hankittiin aktiivisesti myös muilta kotimaisilta toimijoilta. Vertasimme Suomen tilannetta myös ulkomaalaisiin ylioppilasjulkaisuihin ja näiden kehitykseen.
Selvityksen perusteella ylioppilaslehtien journalismin merkittävin arvo verrattuna ylioppilaskunnanomaan viestintään on kriittisyys yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja omaa opiskelijayhteisöä kohtaan eli ”vallan vahtikoirana” toimiminen. Tämä voi aiheuttaa kuitenkin myös konflikteja lehden toisen rahoittajan eli ylioppilaskunnan kanssa.
Tärkeänä arvona pidettiin myös sitä, että yliopistolehdet edustavat opiskelijoiden ääntä omilla paikkakunnillaan ja myös valtakunnallisesti, mitä sarkaa muu media ei kovin kattavasti hoida. Ylioppilaslehtien tulevaisuuteen liittyvä riski on muun muassa lukijasuhteen heikkeneminen. Tämä voi ennen pitkää aiheuttaa ongelmia rahoittajasuhteessa, jos mainostajat ja ylioppilaskunnan päättäjät eivät pidä lehteä enää välttämättömyytenä.
Loppuraportti valmistui toukokuussa 2021, ja se julkistettiin avoimessa webinaarissa, jossa keskusteltiin ylioppilaslehtien tilanteesta. Selvitysraportin voi lukea täältä.
21.2.2023 | Case
Luotsin Pasi Kivioja ja yhteistyökumppanimme VTT, dosentti Petro Poutanen toteuttivat yhdessä Merenkulun säätiön vaikuttavuusarvioinnin syksyllä 2021.
Arviointiraportissa analysoidaan säätiön myöntämiä apurahoja ja tieteellistä vaikuttavuutta. Säätiön hallintoa on haastateltu itsearvioinnin merkeissä ja keskeisten sidosryhmien edustajia ulkopuolisen näkemyksen saamiseksi. Lisäksi on tutkittu Merenkulun säätiön näkyvyyttä mediassa ja sosiaalisessa mediassa.
Selvityksemme perusteella Merenkulun säätiön apuraha on ollut erityisen merkityksellistä juuri tohtorin tutkintoa suorittaneille. Toinen suuri kategoria ovat muut korkeakoulututkinnot. Juuri tutkinnon suorittamista edistävät apurahat ovat siis tärkeä osa rahoitustoimintaa. Näistä apurahansaajista lähes kaikille apurahan merkitys oli myös vähintäänkin keskinkertainen, erityisesti myönteiset arviot korostuivat merenkulkutalouden, meritekniikan ja merioikeuden aloilla.
Säätiö on suhteellisen hyvin tunnettu ja arvostettu niissä piireissä, jotka ovat potentiaalisia apurahansaajia. Tunnettuus kuitenkin heikkenee voimakkaasti tämän ryhmän ulkopuolella.
Säätiön vaikuttavuus näkyy alalla esimerkiksi opetuksen ja tutkimuksen tukemisessa, usein osana jotain suurempaa rahoituskuviota. Säätiön vaikuttavuus yhteiskunnassa näkyy alan toimivuuden kautta, koska alalla on Suomessa edelleen hyvin suuri kansantaloudellinen merkitys. Opinnäytetöihin myönnettävillä stipendeillä taas nähtiin olevan kannustava vaikutus. Säätiön tulisi vastaajien mielestä suunnata tulevaisuudessa voimavarojaan esimerkiksi merenkulkualan vihreän siirtymän, vastuullisuuden ja digitalisaation tukemiseen.
Säätiön vaikuttavuusarvioinnin voi lukea täältä.
14.2.2023 | Uutinen
Viestintäluotsi Oy täytti helmikuussa 10 vuotta. Vaikka firma ei vielä ihan rippikouluiässä olekaan, on kymmenen vuoden merkkipaalu merkittävä pienelle yritykselle. Vuosista viimeiset kolme ovat olleet vaiherikkaita pandemioineen ja sotineen. Markkina on muuttunut ja työteon tapoihin on tullut päivityksiä.
Luotsin arjessa pandemian alku näkyi ensin asiakkaiden peruutuksina ja sitten kiihkeänä projektityönä, kun ryhdyimme tekemään valtakunnallista ylioppilaslehtiselvitystä. Monet ennen läsnäoloa vaatineet haastattelut muuttuivat etäyhteyksien päähän ja rajoitukset sotkivat suunnitelmia. Meidän osakkaiden päivittäisissä rutiineissa muutos ei ollut kovin dramaattinen, sillä olemme alusta saakka tehneet valtaosan työstämme etänä. Nyt tilanteen normalisoiduttua nautimme taas myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneidemme tapaamisesta kasvokkain.
Luotsi on edelleen yrityksenä henkilökohtaista asiantuntemusta tarjoava kumppani, joka ei tingi laadusta. Asiakas saa meillä aina palvelua suoraan huipulta asiantuntijaosakkaaltamme. Olemme halunneet pitää yrityksemme pienenä nimenomaan tästä syystä. Kun vastaamme asiakkaille työstämme henkilökohtaisesti ja kannamme myös liiketoimintamme ylä- ja alamäet vain omilla harteillamme, toimimme omasta mielestämme kaikkein kestävimmällä tavalla. Tämä on juuri sitä vapautta, jota alun perin haimme ja josta nautimme – muutamia unettomia öitä lukuunottamatta.
Jatkamme myös tästä eteenpäin hyväksi havaitulla linjallamme.
14.2.2023 | Tapahtuma
Maineensa voi menettää vain kerran, sen jälkeen kriisiviestinnällä voi lieventää lisätuhoja. Miten toimia, ettei joutuisi mainekriisiin? Entä mitä kohun keskipisteessä tapahtuu, jos sinne kuitenkin joutuu? Miten kriisin aikana ja sen jälkeen pitäisi viestiä?
Teemme valmennusyhteistyötä kriisiviestinnän saralla yrityskoulutuksia myyvän ja markkinoivan Profession kanssa. Luotsin konkari Pasi on tehnyt kriisiviestintää lukuisille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Tule kuulemaan Pasin oppeja etäkoulutukseen 18.4.2023!
Profession järjestämän ”Kriisiviestintää tiukoissa paikoissa – hallitse maine ja median metkut” -koulutuksen sisältöön pääset ilmoittautumaan täällä.
