Kriisiviestintää algoritmien armoilla

Hermostuttavatko median uudet juttutyypit ja kanavat, ovilivet, podcastit ja muut suorana striimatut esiintymiset?

Pasi Kivioja ja Lilly Korpiola yhdistivät voimansa uudenlaisessa kriisiviestintävalmennuksessa, jossa aihetta käsitellään voimakkaasti muuttuneen mediaympäristön näkökulmasta. Kun media muuttuu, myös media- ja kriisiviestintävalmennuksen pitää muuttua.

Valmennus on suunnattu organisaatioiden johdolle, asiantuntijoille ja viestijöille.

Lue lisää uudesta valmennuksesta täältä!

Säästätkö tekemällä tiedotteen itse? Lue viisi kohtaa, jotka voivat estää tiedotteen läpimenon

Jotkut asiakkaamme haluavat tehdä tiedotteensa itse ja ostaa meiltä vain tiedotteen mediajakelun. Ehkä ajatuksena on säästö, eikä siinä mitään – teemme juuri niin kuin asiakkaat toivovat.

Toki laatimalla tiedotteen itse voi säästää, jos ei laske omalle työajalleen hintaa. Meidän tekemänä yksittäisen perustiedotteen laatimisen hinta on 990 eur + alv. Jakelemme tiedotteen toimituksille ja toimittajille ePressin järjestelmän kautta.

Pitkällä media- ja viestintäkokemuksella voin kuitenkin kysyä, kannattaako tässä kohtaa ryhtyä nuukailemaan, jos sen vuoksi tiedote ei lopulta mene läpi mediassa tai osumat jäävät kovin niukoiksi? Jos Luotsi vain jakelee tiedotteen medialle, emme puutu tekstin sisältöön.

Tässä muutamia ongelmakohtia, joita olen vuosien varrella havainnut asiakkaidemme itsensä tekemissä tiedotteissa, ja vinkkejä sudenkuoppien ylittämiseen:

  1. UUTISMAISUUS JA AIHE. Hyvin yleinen ongelma asiakkaan itsensä tekemisissä tiedotteissa on lähtökohta, josta tiedotetta on lähdetty tekemään. Aihe tai sen käsittelytapa ei ole medianäkökulmasta kiinnostava. Tarkoitushan on, että media kiinnostuu asiasta tiedotteen perusteella ja tekee sen perusteella omat juttunsa. Ennen tiedotteen tekemistä kannattaa miettiä, mitä uutta tai kiinnostavaa kerrottavaa teillä on, tai miten haluaisitte osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jos tiedote liittyy henkilöön, miettikää, mitä tuoreita ajatuksia hänellä on, sen sijaan, että vain lakonisesti ilmoittaisitte esimerkiksi uudesta nimityksestä yrityksessä. Jos kyse on uuden palvelun tai yrityksen markkinoille tulosta, mitä omintakeista siinä on ja miten se eroaa muista – miksi media tekisi juuri siitä jutun? Tiedotteen tekemisen avainsanoja ovat siis uutismaisuus ja kiinnostavuus.
  2. TEHOTON OTSIKOINTI. Lukijan, tässä tapauksessa median, huomio kiinnitetään otsikolla. Useimmista asiakkaan tekemistä tiedotteista vaihtaisin otsikon. Sen ei pidä olla niin sanottu klikkiotsikko tai mysteeriotsikko, mutta sen on syytä olla kiinnostava. Otsikon pitää sisältää se uutisellinen tai muuten kiinnostava seikka, jonka vuoksi tiedotetta on lähdetty tekemään (ks. kohta 1). Tehokkaassa otsikossa on myös aktiivimuotoinen verbi, joka on jokin muu kuin olla-verbi. Otsikko tiivistää olennaisen eikä ole liian monimutkainen.
  3. LIIKA KAUPALLISUUS. Tähän väärinkäsitykseen törmää usein: tiedotteella halutaan tietysti markkinoida jotakin, mutta lehdistötiedote ei voi olla mainos. Jos haluatte lehteen mainoksen, pitää maksaa mainostilasta. Tiedotteella tavoitellaan niin sanottua ansaittua julkisuutta toimituksellisilla palstoilla. Lähestymistavan pitää olla silloin tyystin toisenlainen kuin mainoksessa tai markkinointiviestinnässä, koska Journalistin ohjeet ja laki kieltävät tiedotusvälineitä tekemästä piilomainontaa. Tiedotteen kieli ei voi olla markkinointijargonia, jota toimittajat karsastavat. Joskus näkee myös tekstejä, joissa on pyritty maksimoimaan hakukonenäkyvyys toistelemalla yrityksen tai tuotteen nimeä, mutta karu totuus on se, että tällaiset tiedotteet menevät toimituksissa suoraan roskakoriin. Suosittelen palaamaan kohtaan 1.
  4. HUONOT KUVAT. Otsikon ohella kuvilla on suuri merkitys huomion saamisessa. Kuva olisi hyvä olla aina, mutta jos tavoite on saada media käyttämään tarjottua kuvaa omissa julkaisuissaan, rima nousee korkealle. Silloin kuva ei voi olla mikään huonolaatuinen kännykkäräpsäisy. Halutessanne järjestämme ammattikuvaajan ottamaan mediakelpoisia korkearesoluutiokuvia tiedotetta varten.
  5. EPÄSTANDARDI TYYLI. Mediatiedotteilla on oma vakiintunut muotokielensä, jossa tietyt elementit ovat tietyssä kohdassa, ja ilmaisutapa mukailee kohdemedian journalistista tyyliä. Omintakeisuus voi tietysti joskus olla piristävä poikkeus, mutta silloinkin pilkkujen pitäisi olla kohdallaan, sitaattilainausten oikeanlaisia ja tietyn perusinformaation löytyä tekstistä.

Miksi kääntyisitte meidän puoleemme tiedotteen tekemisessä?

Ensinnäkin meillä on ammattilaisen ymmärrys, miten ja mistä median voi saada kiinnostumaan. Varmimmin tähän päästään suunnitelmallisella, pitkäjänteisellä viestinnällä, joka pohjautuu organisaation viestintäsuunnitelmaan.

Meillä on myös vahva mediataustainen osaaminen otsikoinnissa, kirjoittamisessa ja olennaisen löytämisessä. Hallitsemme oikeanlaisen tyylin ja sävyn toimitusten lähestymiseen, koska olemme heidän kanssaan samalla aallonpituudella. Verkostomme kautta löytyvät parhaat kuvaajat ja videokuvaajat tiedotustarpeisiinne.

Mekään emme pysty lupaamaan tiedotteen varmaa läpimenoa, mutta teemme parhaamme, että siihen olisi kaikki eväät olemassa. Katso uudesta Tiedotekoneestamme, mitä teille sopiva tiedotepaketti maksaisi!

PASI KIVIOJA

Ulkopolitiikka-lehti

Viestintäluotsi Oy analysoi Ulkopolitiikka-lehden (UP-lehti) pyynnöstä lehden tulevaisuudenskenaarioita ja toimintaympäristöä loppuvuodesta 2022. UP-lehti on neljä kertaa vuodessa painettuna ilmestyvä, ulkopolitiikkaan keskittyvä aikakauslehti. Lehteä julkaisee valtionhallinnon alainen Ulkopoliittinen instituutti (UPI).

UP-lehdellä oli tarve kohentaa kannattavuuttaan, mikä edellyttäisi tuottojen parantamista tai menojen leikkaamista tai molempia. Viestintäluotsin tekemässä selvityksessä tarkastelimme erilaisten skenaarioiden avulla lehden talouden tunnuslukujen vaikutusta kannattavuuteen sekä pohdimme skenaarioiden soveltuvuutta ja realistisuutta UP-lehden tapauksessa.

Taloudellista analyysia varten laadittiin yksityiskohtainen taulukkotyökalu, jota käytettiin taloudellisessa analyysissa ja joka jäi tilaajan käyttöön. Toimintaympäristön analyysia varten toteutettiin lomakekysely UP-lehden toimitusneuvostolle ja haastateltiin lehden lukijoita. Kyselyllä ja haastatteluilla pyrittiin tarkentamaan kuvaa lehden merkityksestä, kohderyhmistä sekä vahvuuksista ja heikkouksista. Näitä vastauksia käytettiin skenaarioiden taustatietona.

Selvityksen tuloksena Viestintäluotsi raportoi, miten erilaiset toimet vaikuttaisivat lehden talouteen, sisältöön ja lukijoihin. Raportti luovutettiin tilaajalle ja siinä kuvailtuihin toimenpiteisiin ryhtyminen jätettiin työn tilaajan harkittaviksi.

Viestinnän valmennusta asiantuntijoille

Luotsi on vuosien aikana toteuttanut useita viestintäkoulutuksia, mediavalmennuksia ja sosiaalisen median koulutuksia. Yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet asiantuntijat, yliopistojen tutkijat ja muu henkilökunta.

Koulutuksia on tehty yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston diabetestutkijoiden ja Porin yliopistokeskuksen kanssa. Tutkijoiden kanssa on harjoiteltu esimerkiksi oman viestin kiteyttämistä, median kanssa toimimista ja haastattelujen antamista. Mediavalmennus voidaan toteuttaa joko ison videokameran kanssa tai ilman. Iso kamera muuttaa haastattelutilanteen dynamiikkaa verrattuna vaikkapa lehtihaastattelun antamiseen. Siksi keskustelemme koulutuksissa myös esiintymisjännityksen taltuttamisesta.

Some-viestinnän koulutuksissa on puhuttu muun muassa oikeiden kanavien valinnasta, kanavien viestintätyyleistä, tavoittavuuden maksimoinnista, toimittajien tavoittamisesta sekä vihapuheeseen tai maalittamiseen reagoimisesta. Porin yliopistokeskuksen some-koulutus toteutettiin moniosaisena etäopetuksena.

Myös yksilövalmennusta on annettu haastaviin viestintätilanteisiin.

Tiedotekone helpottaa hinnan hahmottamista

Tiedotekone helpottaa hinnan hahmottamista

Usein kuulemamme kysymys: mitä maksaa tiedotteen tekeminen tai lähettäminen?

Haluaisitko, että teemme sinulle tiedotteen, mutta hoidat jakelun itse? Tai haluaisitko tehdä itse tiedotteesi mutta sille tehokkaan lehdistöjakelun meidän kauttamme? Vai tarvitsetko koko paketin tekemisestä jakeluun ja mediaseurantaan, joiden lisäksi sinua kiinnostaa myös ammattilaisen analyysi viestintäsi onnistumisesta?

Me emme piilottele tiedotepalveluiden hintoja. Viestintäluotsi tuo markkinoille uuden tavan koota yrityksen tai yhteisön tarvitsema tiedotuspaketti. Tiedotekoneen kytkimillä voit naksutella teille sopivan kokonaisuuden, ja samalla näet, miten valintasi vaikuttavat kokonaishintaan.

Tiedotekoneessa voit valita tiedotteen tekemisen, tiedotejakelun, mediaseurannan ja viestintäammattilaisen tekemän analyysin. Näitä osia on mahdollista valita yhdessä ja erikseen. Lisäksi kappalemäärän voi valita itse. Määrän kasvaessa kappalekohtainen hinta alenee.

Tiedotekone näyttää käyttäjälle alustavan hinnan valitulle paketille, mutta se ei vielä sido mihinkään. Varsinainen sopimus syntyy, kun olemme teihin yhteydessä ja vahvistamme tarjouksen.

Laita kone käyntiin tästä!

Miten ylioppilaslehtien käy?

Miten ylioppilaslehtien käy?

Saimme Helsingin Sanomien säätiöltä apurahan keväällä 2020 ylioppilaslehtiä koskevaan selvitykseen. Tavoitteena oli tuottaa Suomen ylioppilaskunnille yleishyödyllistä ja kaikkien saatavilla olevaa tietoa ylioppilaslehtien julkaisemista koskevan päätöksenteon tueksi. Keskeisenä käsitteenä oli ylioppilaslehtien journalismin arvon määrittäminen, joka ei ole itsestäänselvyys ehkä muille kuin journalisteille itselleen.

Laajassa projektissa teimme haastatteluita eri puolilla maata, eivätkä pandemian aiheuttamat muuttuvat rajoitukset helpottaneet työtämme. Tiimissämme oli projektin aikana osa-aikainen assistentti, joka oli korvaamaton apu käytännön järjestelyissä. Referenssimateriaalia oli läpikahlattavaksi enemmän kuin tarpeeksi.

Tutkimuskohteina olivat pääasiassa Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun ylioppilaslehdet ja -kunnat, mutta taustatietoa hankittiin aktiivisesti myös muilta kotimaisilta toimijoilta. Vertasimme Suomen tilannetta myös ulkomaalaisiin ylioppilasjulkaisuihin ja näiden kehitykseen.

Selvityksen perusteella ylioppilaslehtien journalismin merkittävin arvo verrattuna ylioppilaskunnanomaan viestintään on kriittisyys yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja omaa opiskelijayhteisöä kohtaan eli ”vallan vahtikoirana” toimiminen. Tämä voi aiheuttaa kuitenkin myös konflikteja lehden toisen rahoittajan eli ylioppilaskunnan kanssa.

Tärkeänä arvona pidettiin myös sitä, että yliopistolehdet edustavat opiskelijoiden ääntä omilla paikkakunnillaan ja myös valtakunnallisesti, mitä sarkaa muu media ei kovin kattavasti hoida. Ylioppilaslehtien tulevaisuuteen liittyvä riski on muun muassa lukijasuhteen heikkeneminen. Tämä voi ennen pitkää aiheuttaa ongelmia rahoittajasuhteessa, jos mainostajat ja ylioppilaskunnan päättäjät eivät pidä lehteä enää välttämättömyytenä.

Loppuraportti valmistui toukokuussa 2021, ja se julkistettiin avoimessa webinaarissa, jossa keskusteltiin ylioppilaslehtien tilanteesta. Selvitysraportin voi lukea täältä.

Vaikuttavuutta aalloilla

Vaikuttavuutta aalloilla

Luotsin Pasi Kivioja ja yhteistyökumppanimme VTT, dosentti Petro Poutanen toteuttivat yhdessä Merenkulun säätiön vaikuttavuusarvioinnin syksyllä 2021.

Arviointiraportissa analysoidaan säätiön myöntämiä apurahoja ja tieteellistä vaikuttavuutta. Säätiön hallintoa on haastateltu itsearvioinnin merkeissä ja keskeisten sidosryhmien edustajia ulkopuolisen näkemyksen saamiseksi. Lisäksi on tutkittu Merenkulun säätiön näkyvyyttä mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Selvityksemme perusteella Merenkulun säätiön apuraha on ollut erityisen merkityksellistä juuri tohtorin tutkintoa suorittaneille. Toinen suuri kategoria ovat muut korkeakoulututkinnot. Juuri tutkinnon suorittamista edistävät apurahat ovat siis tärkeä osa rahoitustoimintaa. Näistä apurahansaajista lähes kaikille apurahan merkitys oli myös vähintäänkin keskinkertainen, erityisesti myönteiset arviot korostuivat merenkulkutalouden, meritekniikan ja merioikeuden aloilla.

Säätiö on suhteellisen hyvin tunnettu ja arvostettu niissä piireissä, jotka ovat potentiaalisia apurahansaajia. Tunnettuus kuitenkin heikkenee voimakkaasti tämän ryhmän ulkopuolella.

Säätiön vaikuttavuus näkyy alalla esimerkiksi opetuksen ja tutkimuksen tukemisessa, usein osana jotain suurempaa rahoituskuviota. Säätiön vaikuttavuus yhteiskunnassa näkyy alan toimivuuden kautta, koska alalla on Suomessa edelleen hyvin suuri kansantaloudellinen merkitys. Opinnäytetöihin myönnettävillä stipendeillä taas nähtiin olevan kannustava vaikutus. Säätiön tulisi vastaajien mielestä suunnata tulevaisuudessa voimavarojaan esimerkiksi merenkulkualan vihreän siirtymän, vastuullisuuden ja digitalisaation tukemiseen.

Säätiön vaikuttavuusarvioinnin voi lukea täältä.

Luotsi 10 vuotta

Luotsi 10 vuotta

Viestintäluotsi Oy täytti helmikuussa 10 vuotta. Vaikka firma ei vielä ihan rippikouluiässä olekaan, on kymmenen vuoden merkkipaalu merkittävä pienelle yritykselle. Vuosista viimeiset kolme ovat olleet vaiherikkaita pandemioineen ja sotineen.  Markkina on muuttunut ja työteon tapoihin on tullut päivityksiä.

Luotsin arjessa pandemian alku näkyi ensin asiakkaiden peruutuksina ja sitten kiihkeänä projektityönä, kun ryhdyimme tekemään valtakunnallista ylioppilaslehtiselvitystä. Monet ennen läsnäoloa vaatineet haastattelut muuttuivat etäyhteyksien päähän ja rajoitukset sotkivat suunnitelmia. Meidän osakkaiden päivittäisissä rutiineissa muutos ei ollut kovin dramaattinen, sillä olemme alusta saakka tehneet valtaosan työstämme etänä. Nyt tilanteen normalisoiduttua nautimme taas myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneidemme tapaamisesta kasvokkain.

Luotsi on edelleen yrityksenä henkilökohtaista asiantuntemusta tarjoava kumppani, joka ei tingi laadusta. Asiakas saa meillä aina palvelua suoraan huipulta asiantuntijaosakkaaltamme. Olemme halunneet pitää yrityksemme pienenä nimenomaan tästä syystä. Kun vastaamme asiakkaille työstämme henkilökohtaisesti ja kannamme myös liiketoimintamme ylä- ja alamäet vain omilla harteillamme, toimimme omasta mielestämme kaikkein kestävimmällä tavalla. Tämä on juuri sitä vapautta, jota alun perin haimme ja josta nautimme – muutamia unettomia öitä lukuunottamatta.

Jatkamme myös tästä eteenpäin hyväksi havaitulla linjallamme.

Mitä tapahtuu kriisin keskipisteessä?

Mitä tapahtuu kriisin keskipisteessä?

Maineensa voi menettää vain kerran, sen jälkeen kriisiviestinnällä voi lieventää lisätuhoja. Miten toimia, ettei joutuisi mainekriisiin? Entä mitä kohun keskipisteessä tapahtuu, jos sinne kuitenkin joutuu? Miten kriisin aikana ja sen jälkeen pitäisi viestiä?

Teemme valmennusyhteistyötä kriisiviestinnän saralla yrityskoulutuksia myyvän ja markkinoivan Profession kanssa. Luotsin konkari Pasi on tehnyt kriisiviestintää lukuisille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Tule kuulemaan Pasin oppeja etäkoulutukseen 18.4.2023!

Profession järjestämän ”Kriisiviestintää tiukoissa paikoissa – hallitse maine ja median metkut” -koulutuksen sisältöön pääset ilmoittautumaan täällä.

Tilanne päällä! -näyttely Päivälehden museossa 26.2.-25.3.2020

Tilanne päällä! -näyttely Päivälehden museossa 26.2.-25.3.2020

Viime syksynä ilmestyi Peter Janssonin ja Pasi Kiviojan kirja Tilanne päällä! Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin (Docendo). Janssonin kuvat heräävät nyt eloon 26. helmikuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Päivälehden museossa. Valokuvanäyttelyssä on esillä myös kuvia, joita ei ole julkaistu kirjassa.

Viidellä vuosikymmenellä uutiskuvia metsästäneen lehtikuvaajan uraan mahtui monenlaisia seikkailuja. Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikkoja, oikeudenkäyntejä, urheilukisoja ja julkkishäitä sekä autolautta Estonian pelastustöitä ja Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä.

Lue lisää täältä.

>> Tilanne päällä! Lehtikuvaaja Peter Jansson uutiskuvien jäljillä -näyttely Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2–4, Helsinki, 26.2.–25.3.2020. Avoinna joka päivä kello 11–17. Vapaa pääsy.

Pin It on Pinterest