Tilanne päällä -kirjan julkistustilaisuus Oodissa 18.10.

Tilanne päällä -kirjan julkistustilaisuus Oodissa 18.10.

Pasi Kiviojan ja Peter Janssonin Tilanne päällä! -kirja julkistetaan Helsingin Oodi-kirjaston Maijansalissa perjantaina 18. lokakuuta kello 11-12. Tilaisuus on avoin yleisölle. Kirjaa voi ostaa tilaisuudessa suoraan kustantaja Docendolta. Ilmoittaudu Facebook-tapahtumaan tästä.

Tilaa kirja esim. Docendon verkkokaupasta.

”No, Jansson, mikä se on päivän uutinen?” uteli puhemies Sauli Niinistö usein eduskunnan kahvilan pöydässä lehtikuvaaja Peter Janssonilta, kun hän halusi päästä jyvälle median puuhista.

Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikoille, oikeudenkäynteihin, urheilukisoihin ja julkkishäihin. Hän todisti objektiivinsa läpi autolautta Estonian pelastustöitä, Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä ja presidentti Urho Kekkosen viimeistä matkaanlähtöä ruumisautossa Tamminiemestä.

Nopealiikkeinen uutiskuvaaja liikkui yhtä sulavasti niin politiikan kulisseissa kuin Etiopian nälkäleireilläkin. Jotenkin Jansson onnistui aina löytämään itsensä erikoisista paikoista – kuten istumasta iltaa presidentin ja pääministerin kanssa Mäntyniemessä, juoksemassa takaperin pikakiituri Carl Lewisin edessä tai poliisin kiinniottamana rikospaikalla.

Jansson näki ja koki paljon sellaista, mitä on median vaikea esittää ja mistä ei oikein haluta puhua. Alastomuus, seksuaalisuus, kuolleiden näyttäminen, viranomaisten toiminta, sosiaaliset ongelmat, toimittajien ja poliitikkojen suhde, media itse… Kirjan tekijät pohtivat, mistä nämä tabut syntyvät ja miten kuvaaja niitä käsittelee. Samalla kirja luo läpileikkauksen uutiskuvaajan työn ja valokuvaustekniikan muutoksesta median murroksessa.

Lehtikuvaaja Peter Janssonin (s. 1952) ura alkoi Hufvudstadsbladetista vuonna 1974. Hän siirtyi Lehtikuvaan 1977 ja freelanceriksi 1986. Jansson on kuvannut uutistapahtumia muun muassa Helsingin Sanomille, Uudelle Suomelle, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Pressfotolle, Dagens Nyheterille ja ruotsalaisille iltapäivälehdille. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015.

Pasi Kivioja (s. 1974) työskenteli toimittajana Janssonin kanssa Ilta-Sanomissa vuosina 2000–2009. Nykyisin Kivioja toimii viestintäyrittäjänä, vapaana kirjoittajana ja kolumnistina muun muassa Suomen Kuvalehdessä. Hän toimi Julkisen sanan neuvoston jäsenenä 2014–2017 ja kautensa loppuajan myös toisena varapuheenjohtajana. Kivioja väitteli iltapäivälehtien ja median murroksesta Tampereen yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 2019.

Itä-Suomen yliopiston some-koulutus

Mitä teimme? Luotsi koulutti Itä-Suomen yliopiston tutkijoita sosiaalisen median saloihin kolmena päivänä Kuopiossa.

Miten? Koulutus toteutettiin webinaarina eli etäopetuksena, jossa yliopisto vastasi tekniikasta ja kouluttaja sisällöstä. Ensimmäinen päivä oli suunnattu somen aloittelijoille, ja kahtena muuna päivänä tarkasteltiin somen hyötyjä tutkijalle pintaa syvemmältä. Vuorovaikutus osallistujien ja kouluttajan välillä tapahtui yliopiston sisäisen chatin ja Twitterin välityksellä.

Milloin? Suomenkielinen koulutus toteutettiin helmikuussa 2019. Vastaava englanninkielinen koulutusjakso on tulossa toukokuussa 2019.

Miten meni? Ilmoittautuneita koulutukseen oli yli sata, ja aktiivisuus koulutuksen aikana erittäin vilkasta. Koulutuksen sisältöä voi edelleen tarkastella Twitterissä aihetunnisteella #uefsome. Tässä muutama palaute koulutuksesta:

 



Tunnettuus syntyy medianäkyvyydellä – analyysi auttaa ymmärtämään, millainen viestintä tehoaa

Medianäkyvyysanalyysit ovat osa vaikuttavuusarviointiamme. Voimme toteuttaa medianäkyvyysanalyysin myös erillisprojektina. Analysoimme organisaationne viestinnän onnistumista ja annamme kehitysehdotuksia viestinnän tehostamiseksi sekä tunnettuuden ja profiilin kirkastamiseksi. Meillä on pitkä kokemus median ja viestinnän parissa toimimisesta.

Oheiseen kuvioon on poimittu esimerkinomaisesti muutaman säätiön ja rahaston medianäkyvyys aikaväliltä 21.3.2017-21.3.2018 (näkymän kokoa voit suurentaa ja pienentää painamalla ctrl+ ja ctrl-). Säätiöt ovat erikokoisia ja toimivat keskenään hieman erityyppisillä aloilla, minkä vuoksi uutiskynnyskin on jokaisella toimijalla hieman eri korkeudella. Näistä kuvaajaan valituista toimijoista eniten uutisosumia kuluneelta vuodelta on Koneen Säätiöllä, 341 kappaletta.

Tässä on tarkasteltu organisaation nimen esiintymistä verkon uutismedioissa käytössämme olevalla mediaseurantatyökalulla. Seuranta kattaa kaikki verkossa julkaisevat uutismediat. Voimme tutkia myös hankekohtaista medianäkyvyyttä, analysoida kilpailijoiden toimintaa, kaivautua syvemmälle mediahistoriaan ja tarvittaessa selvittää näkyvyyttä myös printtimediassa. Näin toimimme Helsingin Sanomain Säätiölle tekemässämme vaikuttavuusarvioinnissa. Myös organisaation näkymistä ja aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa voidaan kartoittaa samalla työkalulla.

Media-analyysi paljastaa, mistä julkisuuspiikit syntyvät.

Analysoimme Helsingin Sanomain Säätiön medianäkyvyyttä muun muassa STT:n uutisarkiston avulla.

Kun tutkimme Helsingin Sanomain Säätiön vaikuttavuutta, ilmeni, että säätiö ja sen ylläpitämät Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo näkyvät mediassa erityisesti silloin, kun on jaettu merkittäviä apurahoja ja toimittajastipendejä, palkittu kilpailujen voittajia, julkaistu ajankohtaisesti puhuttelevia tutkimuksia tai järjestetty mediaa kiinnostavia tilaisuuksia ja näyttelyitä. Näkyvyys oli erityisen vahvaa Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa.

Tutkimusten mukaan kuva säätiöistä on hyvin valju suurimmissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Myöskään säätiöiden tunnettuus kansalaisten keskuudessa ei ole kovin häävi. Organisaation yleinen tunnettuus riippuu pitkälti medianäkyvyydestä: jos ei näy mediassa, ei tule tunnetuksi eivätkä toivotut vaikutukset säteile yhteiskuntaan niin tehokkaasti kuin haluttaisiin.

Organisaation on hyödyllistä oppia ymmärtämään, mikä omassa toiminnassa kiinnostaa mediaa ja millaisilla ulostuloilla se voi ylittää uutiskynnyksen. Oheisen kuvion korkein piikki on Koneen Säätiöllä 31.1.2017. Se syntyi uutisoinnista, joka liittyi Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle -kampanjaan, jossa Koneen Säätiö rauhoitti 129 hehtaarin metsäalueen. Tämä hanke on osattu hoitaa mainiosti myös viestinnän näkökulmasta!

Pasi Kivioja

Helsingin Sanomain Säätiön vaikuttavuusarviointi

Mitä teimme? Pasi Kivioja ja Petro Poutanen toteuttivat laajan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden arvioinnin Helsingin Sanomain Säätiölle. Säätiö jakaa apurahoja viestinnän tutkimukseen, rahoittaa toimittajastipendiaattien vaihto-ohjelmia ulkomailla ja järjestää Uutisraivaaja-mediainnovaatiokilpailua. Säätiön ylläpitää myös Päivälehden museota ja Päivälehden arkistoa.

Miten? Säätiön keinot vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöönsä purettiin osiin, ja jokaista osa-aluetta arvioitiin erilaisilla tutkimusmenetelmillä. Prosessi sisälsi muun muassa sidosryhmien haastatteluita, survey-kyselyitä, medianäkyvyysanalyyseja ja tutkimushankkeiden lopputuotosten julkaisuanalyyseja.

Milloin? Projekti alkoi tammikuussa 2017. Raportin julkistusta juhlittiin maaliskuussa 2018.

Tulokset: Kerättyjen tietojen perusteella säätiön yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin kolmiportaisella asteikolla (1=heikkoa, 2=keskitasoa, 3=vahvaa) säätiön itsensä määrittelemällä toimialueella vahvaksi. Tieteellinen vaikuttavuus oli keskitasoa, viestinnän alan opetuksen ja professuurien tukemisen vaikuttavuus vahvaa, ammatillinen ja henkilökohtainen vaikuttavuus tutkijoiden kannalta vahvaa ja toimittajien kohdalla keskitasoa. Vaikuttaminen median välityksellä vaihteli välineestä riippuen heikosta vahvaan. Erityisen hyvin säätiön näkyi Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa.

Lue lisää: Raportin voit lukea säätiön sivuilta. Valta & Vastuu -lehden artikkelissa kerromme, miten arviointi tehtiin. Lue myös Petro Poutasen blogikirjoitus tieteellisen vaikuttavuuden arvioinnista ja Pasi Kiviojan kirjoitus medianäkyvyyden analysoinnista vaikuttavuuden osatekijänä.

Pin It on Pinterest