Ulkopolitiikka-lehti

Viestintäluotsi Oy analysoi Ulkopolitiikka-lehden (UP-lehti) pyynnöstä lehden tulevaisuudenskenaarioita ja toimintaympäristöä loppuvuodesta 2022. UP-lehti on neljä kertaa vuodessa painettuna ilmestyvä, ulkopolitiikkaan keskittyvä aikakauslehti. Lehteä julkaisee valtionhallinnon alainen Ulkopoliittinen instituutti (UPI).

UP-lehdellä oli tarve kohentaa kannattavuuttaan, mikä edellyttäisi tuottojen parantamista tai menojen leikkaamista tai molempia. Viestintäluotsin tekemässä selvityksessä tarkastelimme erilaisten skenaarioiden avulla lehden talouden tunnuslukujen vaikutusta kannattavuuteen sekä pohdimme skenaarioiden soveltuvuutta ja realistisuutta UP-lehden tapauksessa.

Taloudellista analyysia varten laadittiin yksityiskohtainen taulukkotyökalu, jota käytettiin taloudellisessa analyysissa ja joka jäi tilaajan käyttöön. Toimintaympäristön analyysia varten toteutettiin lomakekysely UP-lehden toimitusneuvostolle ja haastateltiin lehden lukijoita. Kyselyllä ja haastatteluilla pyrittiin tarkentamaan kuvaa lehden merkityksestä, kohderyhmistä sekä vahvuuksista ja heikkouksista. Näitä vastauksia käytettiin skenaarioiden taustatietona.

Selvityksen tuloksena Viestintäluotsi raportoi, miten erilaiset toimet vaikuttaisivat lehden talouteen, sisältöön ja lukijoihin. Raportti luovutettiin tilaajalle ja siinä kuvailtuihin toimenpiteisiin ryhtyminen jätettiin työn tilaajan harkittaviksi.

Viestinnän valmennusta asiantuntijoille

Luotsi on vuosien aikana toteuttanut useita viestintäkoulutuksia, mediavalmennuksia ja sosiaalisen median koulutuksia. Yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat olleet asiantuntijat, yliopistojen tutkijat ja muu henkilökunta.

Koulutuksia on tehty yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston diabetestutkijoiden ja Porin yliopistokeskuksen kanssa. Tutkijoiden kanssa on harjoiteltu esimerkiksi oman viestin kiteyttämistä, median kanssa toimimista ja haastattelujen antamista. Mediavalmennus voidaan toteuttaa joko ison videokameran kanssa tai ilman. Iso kamera muuttaa haastattelutilanteen dynamiikkaa verrattuna vaikkapa lehtihaastattelun antamiseen. Siksi keskustelemme koulutuksissa myös esiintymisjännityksen taltuttamisesta.

Some-viestinnän koulutuksissa on puhuttu muun muassa oikeiden kanavien valinnasta, kanavien viestintätyyleistä, tavoittavuuden maksimoinnista, toimittajien tavoittamisesta sekä vihapuheeseen tai maalittamiseen reagoimisesta. Porin yliopistokeskuksen some-koulutus toteutettiin moniosaisena etäopetuksena.

Myös yksilövalmennusta on annettu haastaviin viestintätilanteisiin.

Miten ylioppilaslehtien käy?

Miten ylioppilaslehtien käy?

Saimme Helsingin Sanomien säätiöltä apurahan keväällä 2020 ylioppilaslehtiä koskevaan selvitykseen. Tavoitteena oli tuottaa Suomen ylioppilaskunnille yleishyödyllistä ja kaikkien saatavilla olevaa tietoa ylioppilaslehtien julkaisemista koskevan päätöksenteon tueksi. Keskeisenä käsitteenä oli ylioppilaslehtien journalismin arvon määrittäminen, joka ei ole itsestäänselvyys ehkä muille kuin journalisteille itselleen.

Laajassa projektissa teimme haastatteluita eri puolilla maata, eivätkä pandemian aiheuttamat muuttuvat rajoitukset helpottaneet työtämme. Tiimissämme oli projektin aikana osa-aikainen assistentti, joka oli korvaamaton apu käytännön järjestelyissä. Referenssimateriaalia oli läpikahlattavaksi enemmän kuin tarpeeksi.

Tutkimuskohteina olivat pääasiassa Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun ylioppilaslehdet ja -kunnat, mutta taustatietoa hankittiin aktiivisesti myös muilta kotimaisilta toimijoilta. Vertasimme Suomen tilannetta myös ulkomaalaisiin ylioppilasjulkaisuihin ja näiden kehitykseen.

Selvityksen perusteella ylioppilaslehtien journalismin merkittävin arvo verrattuna ylioppilaskunnanomaan viestintään on kriittisyys yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja omaa opiskelijayhteisöä kohtaan eli ”vallan vahtikoirana” toimiminen. Tämä voi aiheuttaa kuitenkin myös konflikteja lehden toisen rahoittajan eli ylioppilaskunnan kanssa.

Tärkeänä arvona pidettiin myös sitä, että yliopistolehdet edustavat opiskelijoiden ääntä omilla paikkakunnillaan ja myös valtakunnallisesti, mitä sarkaa muu media ei kovin kattavasti hoida. Ylioppilaslehtien tulevaisuuteen liittyvä riski on muun muassa lukijasuhteen heikkeneminen. Tämä voi ennen pitkää aiheuttaa ongelmia rahoittajasuhteessa, jos mainostajat ja ylioppilaskunnan päättäjät eivät pidä lehteä enää välttämättömyytenä.

Loppuraportti valmistui toukokuussa 2021, ja se julkistettiin avoimessa webinaarissa, jossa keskusteltiin ylioppilaslehtien tilanteesta. Selvitysraportin voi lukea täältä.

Vaikuttavuutta aalloilla

Vaikuttavuutta aalloilla

Luotsin Pasi Kivioja ja yhteistyökumppanimme VTT, dosentti Petro Poutanen toteuttivat yhdessä Merenkulun säätiön vaikuttavuusarvioinnin syksyllä 2021.

Arviointiraportissa analysoidaan säätiön myöntämiä apurahoja ja tieteellistä vaikuttavuutta. Säätiön hallintoa on haastateltu itsearvioinnin merkeissä ja keskeisten sidosryhmien edustajia ulkopuolisen näkemyksen saamiseksi. Lisäksi on tutkittu Merenkulun säätiön näkyvyyttä mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Selvityksemme perusteella Merenkulun säätiön apuraha on ollut erityisen merkityksellistä juuri tohtorin tutkintoa suorittaneille. Toinen suuri kategoria ovat muut korkeakoulututkinnot. Juuri tutkinnon suorittamista edistävät apurahat ovat siis tärkeä osa rahoitustoimintaa. Näistä apurahansaajista lähes kaikille apurahan merkitys oli myös vähintäänkin keskinkertainen, erityisesti myönteiset arviot korostuivat merenkulkutalouden, meritekniikan ja merioikeuden aloilla.

Säätiö on suhteellisen hyvin tunnettu ja arvostettu niissä piireissä, jotka ovat potentiaalisia apurahansaajia. Tunnettuus kuitenkin heikkenee voimakkaasti tämän ryhmän ulkopuolella.

Säätiön vaikuttavuus näkyy alalla esimerkiksi opetuksen ja tutkimuksen tukemisessa, usein osana jotain suurempaa rahoituskuviota. Säätiön vaikuttavuus yhteiskunnassa näkyy alan toimivuuden kautta, koska alalla on Suomessa edelleen hyvin suuri kansantaloudellinen merkitys. Opinnäytetöihin myönnettävillä stipendeillä taas nähtiin olevan kannustava vaikutus. Säätiön tulisi vastaajien mielestä suunnata tulevaisuudessa voimavarojaan esimerkiksi merenkulkualan vihreän siirtymän, vastuullisuuden ja digitalisaation tukemiseen.

Säätiön vaikuttavuusarvioinnin voi lukea täältä.

Ketterä tapa tehdä julkaisuja

Viestintäluotsi on vastannut Automaatioväylä-lehden tuottamisesta jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin lehdelle luotiin uusi konsepti. Nykyisin lehden päätoimittajana toimii Luotsin Otto Aalto.

Automaatioväylän toimituksen tukena on aktiivinen toimitusneuvosto, jonka kanssa juttuja ideoidaan. Toimituksen eli Luotisin tehtävänä on paitsi olla vastuullinen päätoimittaja, neuvoa ja auttaa avustajia ja asiantuntijoita jutunteossa. Lisäksi toimitus tekee itse jonkin verran juttuja. Lehteen hyväksytyt jutut editoidaan, jotta lehden sisällön journalistinen laatu säilyy. Tekijät hankkivat kuvamateriaalia yhdessä toimituksen kanssa ja tähän kiinnitetään Automaatioväylässä jatkuvasti huomiota.

Päätoimittajan tehtävänä on myös valvoa lehden ulkoasua ja toimia neuvonantajana lehden taitossa. Lehden ulkoasu kehittyy jatkuvasti. Automaatioväylä ilmestyy paperisena ja siitä tehdään lisäksi näköislehti Automaatioväylän verkkosivuille. Automaatioväylällä on vankka asema automaatioalan asiantuntijoiden ja valmistajien keskuudessa. Tämä on pitkälti toimitusneuvoston ja lehden toimituksen yhteisten, määrätietoisten ponnistelujen tulosta.

Automaatioväylän päätoimittaja/asiakas/tuottajamalli on hyvä esimerkki kustannustehokkaasta tavasta tehdä julkaisuja. Konsepti sopii kaikenlaisiin julkaisuihin, jossa voidaan yhdistää asiakkaan asiantuntemus ja suhteet Luotsin journalistiseen osaamiseen.

Itä-Suomen yliopiston some-koulutus

Mitä teimme? Luotsi koulutti Itä-Suomen yliopiston tutkijoita sosiaalisen median saloihin kolmena päivänä Kuopiossa.

Miten? Koulutus toteutettiin webinaarina eli etäopetuksena, jossa yliopisto vastasi tekniikasta ja kouluttaja sisällöstä. Ensimmäinen päivä oli suunnattu somen aloittelijoille, ja kahtena muuna päivänä tarkasteltiin somen hyötyjä tutkijalle pintaa syvemmältä. Vuorovaikutus osallistujien ja kouluttajan välillä tapahtui yliopiston sisäisen chatin ja Twitterin välityksellä.

Milloin? Suomenkielinen koulutus toteutettiin helmikuussa 2019. Vastaava englanninkielinen koulutusjakso on tulossa toukokuussa 2019.

Miten meni? Ilmoittautuneita koulutukseen oli yli sata, ja aktiivisuus koulutuksen aikana erittäin vilkasta. Koulutuksen sisältöä voi edelleen tarkastella Twitterissä aihetunnisteella #uefsome. Tässä muutama palaute koulutuksesta:

 



Pin It on Pinterest