Saimme Helsingin Sanomien säätiöltä apurahan keväällä 2020 ylioppilaslehtiä koskevaan selvitykseen. Tavoitteena oli tuottaa Suomen ylioppilaskunnille yleishyödyllistä ja kaikkien saatavilla olevaa tietoa ylioppilaslehtien julkaisemista koskevan päätöksenteon tueksi. Keskeisenä käsitteenä oli ylioppilaslehtien journalismin arvon määrittäminen, joka ei ole itsestäänselvyys ehkä muille kuin journalisteille itselleen.
Laajassa projektissa teimme haastatteluita eri puolilla maata, eivätkä pandemian aiheuttamat muuttuvat rajoitukset helpottaneet työtämme. Tiimissämme oli projektin aikana osa-aikainen assistentti, joka oli korvaamaton apu käytännön järjestelyissä. Referenssimateriaalia oli läpikahlattavaksi enemmän kuin tarpeeksi.
Tutkimuskohteina olivat pääasiassa Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun ylioppilaslehdet ja -kunnat, mutta taustatietoa hankittiin aktiivisesti myös muilta kotimaisilta toimijoilta. Vertasimme Suomen tilannetta myös ulkomaalaisiin ylioppilasjulkaisuihin ja näiden kehitykseen.
Selvityksen perusteella ylioppilaslehtien journalismin merkittävin arvo verrattuna ylioppilaskunnanomaan viestintään on kriittisyys yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja omaa opiskelijayhteisöä kohtaan eli ”vallan vahtikoirana” toimiminen. Tämä voi aiheuttaa kuitenkin myös konflikteja lehden toisen rahoittajan eli ylioppilaskunnan kanssa.
Tärkeänä arvona pidettiin myös sitä, että yliopistolehdet edustavat opiskelijoiden ääntä omilla paikkakunnillaan ja myös valtakunnallisesti, mitä sarkaa muu media ei kovin kattavasti hoida. Ylioppilaslehtien tulevaisuuteen liittyvä riski on muun muassa lukijasuhteen heikkeneminen. Tämä voi ennen pitkää aiheuttaa ongelmia rahoittajasuhteessa, jos mainostajat ja ylioppilaskunnan päättäjät eivät pidä lehteä enää välttämättömyytenä.
Loppuraportti valmistui toukokuussa 2021, ja se julkistettiin avoimessa webinaarissa, jossa keskusteltiin ylioppilaslehtien tilanteesta. Selvitysraportin voi lukea täältä.