Joka vuosi julkaistaan arviolta kaksi ja puoli miljoonaa akateemista artikkelia. Tämän valtavan tietomäärän tuottaminen on suuri ponnistus, sillä tutkijat käyttävät merkittävän osan työajastaan juuri akateemisten artikkelien kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Keskimäärin yhden artikkelin julkaisuprosessi kestää jopa 9–18 kuukautta tieteenalasta riippuen. Jo pelkästään käytettyjen resurssien näkökulmasta on tärkeää kyetä arvioimaan, mikä on tutkimuksen vaikuttavuus. Puolueeton arvio vaikuttavuudesta auttaa luomaan tilannekuvaa siitä, missä mennään.
Tutkimuksen joukosta erottuminen on haastavaa, eivätkä kaikki artikkelit välttämättä koskaan löydä yleisöään. Vaikka tutkimuksella voi olla monenlaista epäsuoraa vaikuttavuutta – esimerkiksi julkisuuden, ammattipiirien tai innovaatioiden kautta – julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus tarjoaa suoraviivaisen ja tehokkaan tavan arvioida tehdyn tutkimuksen vaikutusta akateemisessa maailmassa. Vaikuttava tutkimus saa huomiota, joka näkyy siinä, että toiset tutkijat viittaavat omissa julkaisuissaan tutkijan kirjoittamaan artikkeliin. Näin artikkeli ikään kuin kerää ”huomiopisteitä” ajan mittaan, joita laskemalla voidaan arvioida julkaisun vaikuttavuutta tietyn akateemisen tutkimusalan sisällä. Lisäksi keskeistä on se, minkälaisesta julkaisusta on kyse sekä millä akateemisella foorumilla tutkimus on julkaistu.
Tutkimusartikkelien vaikuttavuutta havainnollistaa niin kutsuttu ”pitkä häntä” -lainalaisuus. Se tarkoittaa sitä, että vain harvoihin julkaisuihin viitataan hyvin paljon, ja suuri osa julkaisuista muodostaa niin kutsutun pitkän hännän, eli niihin viitataan vain muutamia kertoja – tai ei ollenkaan. Suhteuttamalla artikkelin saamat viittaukset alan tyypillisiin lukuihin voidaan arvioida, miten vaikuttavaa tutkimus on tieteellisessä mielessä. Samalla saadaan tietoa siitä, mikä on tutkimushankkeen ja rahoituksen tuottama tieteellinen kokonaisvaikuttavuus tutkijan henkilökohtaisen julkaisuluettelon kasvattamisen ohella.
Aivan uuden lukunsa tieteelliseen vaikuttavuuteen tuovat sosiaalisen median mahdollisuudet viestiä tutkimuksesta uusilla ja kiinnostusta herättävillä tavoilla. Sosiaalisen median huomion lisäämästä tieteellisestä vaikuttavuudesta on saatu myös tieteellistä näyttöä ja sosiaalisen median huomion lisääminen yhdeksi vaikuttavuuden kriteeriksi on yleistymässä. Myös tämä avaa uuden keinoin arvioida tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta: sosiaalisen median areenoilla käydään runsaasti myös tieteeseen ja sen sovellusalueisiin liittyvää keskustelua, mitä kautta myös tieteellinen tutkimus saavuttaa yhä laajemman yleisön. Myös tätä vaikuttavuutta voi mitata keräämällä sosiaalisesta mediasta tutkimuksen tuottamia osumia ja keskusteluja.
VTT Petro Poutanen
>> Lue raportistamme, miten arvioimme Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.