Miltä kuulostaa sana ”asiantuntijabrändi”? Näen edessäni epäuskoisen joukon akateemisia asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka yrittävät olla vääntelemättä kasvojaan liikaa. Vihdoin joku nostaa kätensä ylös ja kommentoi: ”Eikös brändien avulla myydä halpaa makkaraa?”
Asiantuntijat ovat ihmisiä ja persoonia, miksi heitä pitäisi brändätä? Tosiasia on, että huikeatkaan akateemiset näytöt ja tutkimukseen perustuvat faktat eivät riitä erottautumiseen digitalisoituneessa mediaympäristössä. Medioiden täyttämässä yhteiskunnassa vaikuttamisesta eri viestintäkanavissa on tullut keskeinen taito myös asiantuntija-ammateissa toimiville.
Korkeasti koulutetut oman alansa asiantuntijat ovat saaneet huomata, kuinka sosiaalinen media nostaa esille itseoppineita asiantuntijoita. Taitavat viestijät osaavat herättää tunteet ja saada ihmiset liikkeelle verkon yhteisöllisissä kanavissa, joissa mielipiteitä muokataan ja luodaan. Yhteiskunnallisen keskustelun tila uhkaa täyttyä voimakkaasti tunteisiin vetoavista sisällöistä, disinformaatiosta ja yksipuolisista kärjistyksistä. Sanavalmiin, näkemyksellisen ja kriittisen asiantuntijayhteisön rakentaminen digitaaliseen mediaympäristöön on asiantuntijaviestinnän missio.
Tässä työssä asiantuntijabrändi eli se, millaisena asiantuntija tunnetaan ja nähdään, antaa etulyöntiaseman. Hyvä brändi on vetovoimainen ja auttaa tuomaan omat argumentit näkyvälle sijalle. Kuuntelemme niitä, ketkä tunnemme ja keihin luotamme.
Mutta eihän brändääminen kiinnosta asiantuntijoita? Haastattelin elokuussa 2019 ilmestyvää asiantuntijaviestintä sosiaalisessa mediassa -opaskirjaa varten suomalaisia oman alansa asiantuntijoita sosiaalisen median käytöstä ja asiantuntijabrändäämisestä. Harva heistä puhuu brändäämisestä, mutta kukaan ei kiistä vetovoimaisen persoonan merkitystä, kun puhutaan faktatiedon puolustamisesta.
Sama kokemus minulle on syntynyt useita satoja akateemisia asiantuntijoita kouluttaessani. Moni heistä kaipaa keinoja rakentaa näkyvyyttä ja tuoda omaa osaamistaan kiteyttäen ja populaarissa muodossa esille. Moni heistä kaipaa myös kollegiaalista tukea: lisää kannuksensa somen ulkopuolella hankkineita asiantuntijoita sosiaalisen median kanaviin!
Asiantuntijabrändin rakentamisessa pääsee helposti alkuun. Ei tarvitse kuin tarkistaa, että itsestä löytyy asialliset tiedot helposti verkosta etsimällä. Samalla voi varmistaa, että oma ”hissipuhe” eri profiileissa vastaa sitä, millä sanoilla haluaa tulla löydetyksi verkosta. Mistä haluan että minut tunnetaan? Mikä on osaamiseni kova ydin?
Lisäksi voi pohtia, pitäisikö sosiaaliseen mediaan uhrata aikaa esimerkiksi tunti viikossa. Mitä siitä voisi hyötyä? Ehkä verkostoja, uusia ideoita, kutsu seminaariin puhumaan tai vaikkapa haastattelupyyntö medialta? Kaikki on mahdollista, mutta tavoitteet kannattaa asettaa.
Ja vaikka taustaorganisaatio uran varrella vaihtuisikin, hyvä asiantuntijabrändi säilyy asiantuntijalla itsellään kehittyen ja hioutuen uran varrella.
Kirjoittaja Petro Poutanen on valtiotieteiden tohtori ja yrittäjä. Petrolla on pitkä kokemus johdon ja asiantuntijoiden valmentamisesta erityisesti strategisen vaikuttamisen kysymyksissä. Hän toimii datalähtöisen vaikuttamisviestinnän parissa perustamassaan Optifluence Oy:ssä. Hän on Viestintäluotsin yhteistyökumppani asiantuntijaviestinnän koulutuksissa ja vaikuttavuusarvioinneissa.