Tiedotekone helpottaa hinnan hahmottamista

Tiedotekone helpottaa hinnan hahmottamista

Usein kuulemamme kysymys: mitä maksaa tiedotteen tekeminen tai lähettäminen?

Haluaisitko, että teemme sinulle tiedotteen, mutta hoidat jakelun itse? Tai haluaisitko tehdä itse tiedotteesi mutta sille tehokkaan lehdistöjakelun meidän kauttamme? Vai tarvitsetko koko paketin tekemisestä jakeluun ja mediaseurantaan, joiden lisäksi sinua kiinnostaa myös ammattilaisen analyysi viestintäsi onnistumisesta?

Me emme piilottele tiedotepalveluiden hintoja. Viestintäluotsi tuo markkinoille uuden tavan koota yrityksen tai yhteisön tarvitsema tiedotuspaketti. Tiedotekoneen kytkimillä voit naksutella teille sopivan kokonaisuuden, ja samalla näet, miten valintasi vaikuttavat kokonaishintaan.

Tiedotekoneessa voit valita tiedotteen tekemisen, tiedotejakelun, mediaseurannan ja viestintäammattilaisen tekemän analyysin. Näitä osia on mahdollista valita yhdessä ja erikseen. Lisäksi kappalemäärän voi valita itse. Määrän kasvaessa kappalekohtainen hinta alenee.

Tiedotekone näyttää käyttäjälle alustavan hinnan valitulle paketille, mutta se ei vielä sido mihinkään. Varsinainen sopimus syntyy, kun olemme teihin yhteydessä ja vahvistamme tarjouksen.

Laita kone käyntiin tästä!

Vaikuttavuutta aalloilla

Vaikuttavuutta aalloilla

Luotsin Pasi Kivioja ja yhteistyökumppanimme VTT, dosentti Petro Poutanen toteuttivat yhdessä Merenkulun säätiön vaikuttavuusarvioinnin syksyllä 2021.

Arviointiraportissa analysoidaan säätiön myöntämiä apurahoja ja tieteellistä vaikuttavuutta. Säätiön hallintoa on haastateltu itsearvioinnin merkeissä ja keskeisten sidosryhmien edustajia ulkopuolisen näkemyksen saamiseksi. Lisäksi on tutkittu Merenkulun säätiön näkyvyyttä mediassa ja sosiaalisessa mediassa.

Selvityksemme perusteella Merenkulun säätiön apuraha on ollut erityisen merkityksellistä juuri tohtorin tutkintoa suorittaneille. Toinen suuri kategoria ovat muut korkeakoulututkinnot. Juuri tutkinnon suorittamista edistävät apurahat ovat siis tärkeä osa rahoitustoimintaa. Näistä apurahansaajista lähes kaikille apurahan merkitys oli myös vähintäänkin keskinkertainen, erityisesti myönteiset arviot korostuivat merenkulkutalouden, meritekniikan ja merioikeuden aloilla.

Säätiö on suhteellisen hyvin tunnettu ja arvostettu niissä piireissä, jotka ovat potentiaalisia apurahansaajia. Tunnettuus kuitenkin heikkenee voimakkaasti tämän ryhmän ulkopuolella.

Säätiön vaikuttavuus näkyy alalla esimerkiksi opetuksen ja tutkimuksen tukemisessa, usein osana jotain suurempaa rahoituskuviota. Säätiön vaikuttavuus yhteiskunnassa näkyy alan toimivuuden kautta, koska alalla on Suomessa edelleen hyvin suuri kansantaloudellinen merkitys. Opinnäytetöihin myönnettävillä stipendeillä taas nähtiin olevan kannustava vaikutus. Säätiön tulisi vastaajien mielestä suunnata tulevaisuudessa voimavarojaan esimerkiksi merenkulkualan vihreän siirtymän, vastuullisuuden ja digitalisaation tukemiseen.

Säätiön vaikuttavuusarvioinnin voi lukea täältä.

Mitä tapahtuu kriisin keskipisteessä?

Mitä tapahtuu kriisin keskipisteessä?

Maineensa voi menettää vain kerran, sen jälkeen kriisiviestinnällä voi lieventää lisätuhoja. Miten toimia, ettei joutuisi mainekriisiin? Entä mitä kohun keskipisteessä tapahtuu, jos sinne kuitenkin joutuu? Miten kriisin aikana ja sen jälkeen pitäisi viestiä?

Teemme valmennusyhteistyötä kriisiviestinnän saralla yrityskoulutuksia myyvän ja markkinoivan Profession kanssa. Luotsin konkari Pasi on tehnyt kriisiviestintää lukuisille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Tule kuulemaan Pasin oppeja etäkoulutukseen 18.4.2023!

Profession järjestämän ”Kriisiviestintää tiukoissa paikoissa – hallitse maine ja median metkut” -koulutuksen sisältöön pääset ilmoittautumaan täällä.

Tilanne päällä! -näyttely Päivälehden museossa 26.2.-25.3.2020

Tilanne päällä! -näyttely Päivälehden museossa 26.2.-25.3.2020

Viime syksynä ilmestyi Peter Janssonin ja Pasi Kiviojan kirja Tilanne päällä! Suuria uutisia ja arkoja aiheita lehtikuvaajan silmin (Docendo). Janssonin kuvat heräävät nyt eloon 26. helmikuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Päivälehden museossa. Valokuvanäyttelyssä on esillä myös kuvia, joita ei ole julkaistu kirjassa.

Viidellä vuosikymmenellä uutiskuvia metsästäneen lehtikuvaajan uraan mahtui monenlaisia seikkailuja. Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikkoja, oikeudenkäyntejä, urheilukisoja ja julkkishäitä sekä autolautta Estonian pelastustöitä ja Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä.

Lue lisää täältä.

>> Tilanne päällä! Lehtikuvaaja Peter Jansson uutiskuvien jäljillä -näyttely Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2–4, Helsinki, 26.2.–25.3.2020. Avoinna joka päivä kello 11–17. Vapaa pääsy.

Tilanne päällä -kirjan julkistustilaisuus Oodissa 18.10.

Tilanne päällä -kirjan julkistustilaisuus Oodissa 18.10.

Pasi Kiviojan ja Peter Janssonin Tilanne päällä! -kirja julkistetaan Helsingin Oodi-kirjaston Maijansalissa perjantaina 18. lokakuuta kello 11-12. Tilaisuus on avoin yleisölle. Kirjaa voi ostaa tilaisuudessa suoraan kustantaja Docendolta. Ilmoittaudu Facebook-tapahtumaan tästä.

Tilaa kirja esim. Docendon verkkokaupasta.

”No, Jansson, mikä se on päivän uutinen?” uteli puhemies Sauli Niinistö usein eduskunnan kahvilan pöydässä lehtikuvaaja Peter Janssonilta, kun hän halusi päästä jyvälle median puuhista.

Kiehtova työ vei Janssonin kuvaamaan rikospaikoille, oikeudenkäynteihin, urheilukisoihin ja julkkishäihin. Hän todisti objektiivinsa läpi autolautta Estonian pelastustöitä, Aasian tsunamin hirvittävää jälkinäkyä ja presidentti Urho Kekkosen viimeistä matkaanlähtöä ruumisautossa Tamminiemestä.

Nopealiikkeinen uutiskuvaaja liikkui yhtä sulavasti niin politiikan kulisseissa kuin Etiopian nälkäleireilläkin. Jotenkin Jansson onnistui aina löytämään itsensä erikoisista paikoista – kuten istumasta iltaa presidentin ja pääministerin kanssa Mäntyniemessä, juoksemassa takaperin pikakiituri Carl Lewisin edessä tai poliisin kiinniottamana rikospaikalla.

Jansson näki ja koki paljon sellaista, mitä on median vaikea esittää ja mistä ei oikein haluta puhua. Alastomuus, seksuaalisuus, kuolleiden näyttäminen, viranomaisten toiminta, sosiaaliset ongelmat, toimittajien ja poliitikkojen suhde, media itse… Kirjan tekijät pohtivat, mistä nämä tabut syntyvät ja miten kuvaaja niitä käsittelee. Samalla kirja luo läpileikkauksen uutiskuvaajan työn ja valokuvaustekniikan muutoksesta median murroksessa.

Lehtikuvaaja Peter Janssonin (s. 1952) ura alkoi Hufvudstadsbladetista vuonna 1974. Hän siirtyi Lehtikuvaan 1977 ja freelanceriksi 1986. Jansson on kuvannut uutistapahtumia muun muassa Helsingin Sanomille, Uudelle Suomelle, Ilta-Sanomille, Iltalehdelle, Pressfotolle, Dagens Nyheterille ja ruotsalaisille iltapäivälehdille. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015.

Pasi Kivioja (s. 1974) työskenteli toimittajana Janssonin kanssa Ilta-Sanomissa vuosina 2000–2009. Nykyisin Kivioja toimii viestintäyrittäjänä, vapaana kirjoittajana ja kolumnistina muun muassa Suomen Kuvalehdessä. Hän toimi Julkisen sanan neuvoston jäsenenä 2014–2017 ja kautensa loppuajan myös toisena varapuheenjohtajana. Kivioja väitteli iltapäivälehtien ja median murroksesta Tampereen yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 2019.

Pin It on Pinterest