Ketterä tapa tehdä julkaisuja

Viestintäluotsi on vastannut Automaatioväylä-lehden tuottamisesta jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin lehdelle luotiin uusi konsepti. Nykyisin lehden päätoimittajana toimii Luotsin Otto Aalto.

Automaatioväylän toimituksen tukena on aktiivinen toimitusneuvosto, jonka kanssa juttuja ideoidaan. Toimituksen eli Luotisin tehtävänä on paitsi olla vastuullinen päätoimittaja, neuvoa ja auttaa avustajia ja asiantuntijoita jutunteossa. Lisäksi toimitus tekee itse jonkin verran juttuja. Lehteen hyväksytyt jutut editoidaan, jotta lehden sisällön journalistinen laatu säilyy. Tekijät hankkivat kuvamateriaalia yhdessä toimituksen kanssa ja tähän kiinnitetään Automaatioväylässä jatkuvasti huomiota.

Päätoimittajan tehtävänä on myös valvoa lehden ulkoasua ja toimia neuvonantajana lehden taitossa. Lehden ulkoasu kehittyy jatkuvasti. Automaatioväylä ilmestyy paperisena ja siitä tehdään lisäksi näköislehti Automaatioväylän verkkosivuille. Automaatioväylällä on vankka asema automaatioalan asiantuntijoiden ja valmistajien keskuudessa. Tämä on pitkälti toimitusneuvoston ja lehden toimituksen yhteisten, määrätietoisten ponnistelujen tulosta.

Automaatioväylän päätoimittaja/asiakas/tuottajamalli on hyvä esimerkki kustannustehokkaasta tavasta tehdä julkaisuja. Konsepti sopii kaikenlaisiin julkaisuihin, jossa voidaan yhdistää asiakkaan asiantuntemus ja suhteet Luotsin journalistiseen osaamiseen.

Itä-Suomen yliopiston some-koulutus

Mitä teimme? Luotsi koulutti Itä-Suomen yliopiston tutkijoita sosiaalisen median saloihin kolmena päivänä Kuopiossa.

Miten? Koulutus toteutettiin webinaarina eli etäopetuksena, jossa yliopisto vastasi tekniikasta ja kouluttaja sisällöstä. Ensimmäinen päivä oli suunnattu somen aloittelijoille, ja kahtena muuna päivänä tarkasteltiin somen hyötyjä tutkijalle pintaa syvemmältä. Vuorovaikutus osallistujien ja kouluttajan välillä tapahtui yliopiston sisäisen chatin ja Twitterin välityksellä.

Milloin? Suomenkielinen koulutus toteutettiin helmikuussa 2019. Vastaava englanninkielinen koulutusjakso on tulossa toukokuussa 2019.

Miten meni? Ilmoittautuneita koulutukseen oli yli sata, ja aktiivisuus koulutuksen aikana erittäin vilkasta. Koulutuksen sisältöä voi edelleen tarkastella Twitterissä aihetunnisteella #uefsome. Tässä muutama palaute koulutuksesta:

 



Turun ylioppilaslehden formaattiselvitys

Mitä teimme? Luotsi osallistui kevättalvella 2018 tarjouskilpailuun Turun ylioppilaslehden formaattiselvityksestä ja voitti kilpailun. Pasi Kivioja ja Otto Aalto toteuttivat laajan selvityksen eri formaattivaihtoehtojen vaikutuksista lehden talouteen, tavoittavuuteen ja merkityksestä turkulaiselle ylioppilaselämälle. Turun ylioppilaslehti tavoittaa suuren osan opiskelijoista Turun, Porin ja Rauman kampuksilla. Se ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa ja sen painos normaalisti yli 7000 ja kaksi kertaa vuodessa kaupunkijakelun yhteydessä lehteä painetaan 11 800 kappaletta.

Miten? Turun ylioppilaslehden taustat ja asiakkaan antamat tavoitteet käytiin läpi. Tutustuimme Tylkkärin toimitukseen ja kävimme läpi lehtien sisällöt, painosmäärät ja jakelun. Muodostimme kolme erilaista skenaariota, joiden puitteissa kävimme läpi eri formaattivaihtoehtojen vaikutusta lehden talouteen ja relevanssiin kohdeyleisölleen. Käytössä oli tuore lehden lukijatutkimus. Haastattelimme muiden Suomessa ilmestyvien ylioppilaslehtien päätoimittajat ja hankimme tietoa erilaisten formaattimuutosten vaikutuksesta lehtiin. Lisäksi haastateltiin otos lehden ilmoittajia, ilmoitusmyynti sekä kävimme läpi ilmoitusasiakkaiden toiveita medialle.

Milloin? Projekti alkoi huhtikuussa 2018. Asiakas sai raportin käyttöönsä elokuun lopussa ja se esiteltiin ylioppilaskunnan edustajistolle syyskuussa 2018.

Tulokset: Kerätyn tiedon ja sen analyysin pohjalta kävimme läpi kolme todennäköisintä skenaariota: lehden ilmestyminen jatkuu nykyisellään, lehti siirtyy kokonaan nettiin tai lehden ilmestyminen harvenee ja panostus nettiin kasvaa. Tutkimuksessa kävi ilmi se, että Turun ylioppilaslehti on arvostettu ja luettu julkaisu opiskelijoiden ja alumnien keskuudessa ja että se kulkee median murroksesta poikkeavaa polkua. Rajut formaattimuutokset saattaisivat vaarantaa kiinteän lehti-lukijasuhteen sekä tavoittavuuden. Formaattimuutoksilla ei myöskään ole saavutettavissa suuria säästöjä. Sekä ilmoittajat että lukijat olivat tyytyväisiä lehden tavoittavuuteen.

Helsingin Sanomain Säätiön vaikuttavuusarviointi

Mitä teimme? Pasi Kivioja ja Petro Poutanen toteuttivat laajan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden arvioinnin Helsingin Sanomain Säätiölle. Säätiö jakaa apurahoja viestinnän tutkimukseen, rahoittaa toimittajastipendiaattien vaihto-ohjelmia ulkomailla ja järjestää Uutisraivaaja-mediainnovaatiokilpailua. Säätiön ylläpitää myös Päivälehden museota ja Päivälehden arkistoa.

Miten? Säätiön keinot vaikuttaa yhteiskuntaan ja ympäristöönsä purettiin osiin, ja jokaista osa-aluetta arvioitiin erilaisilla tutkimusmenetelmillä. Prosessi sisälsi muun muassa sidosryhmien haastatteluita, survey-kyselyitä, medianäkyvyysanalyyseja ja tutkimushankkeiden lopputuotosten julkaisuanalyyseja.

Milloin? Projekti alkoi tammikuussa 2017. Raportin julkistusta juhlittiin maaliskuussa 2018.

Tulokset: Kerättyjen tietojen perusteella säätiön yhteiskunnallinen vaikuttavuus arvioitiin kolmiportaisella asteikolla (1=heikkoa, 2=keskitasoa, 3=vahvaa) säätiön itsensä määrittelemällä toimialueella vahvaksi. Tieteellinen vaikuttavuus oli keskitasoa, viestinnän alan opetuksen ja professuurien tukemisen vaikuttavuus vahvaa, ammatillinen ja henkilökohtainen vaikuttavuus tutkijoiden kannalta vahvaa ja toimittajien kohdalla keskitasoa. Vaikuttaminen median välityksellä vaihteli välineestä riippuen heikosta vahvaan. Erityisen hyvin säätiön näkyi Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa.

Lue lisää: Raportin voit lukea säätiön sivuilta. Valta & Vastuu -lehden artikkelissa kerromme, miten arviointi tehtiin. Lue myös Petro Poutasen blogikirjoitus tieteellisen vaikuttavuuden arvioinnista ja Pasi Kiviojan kirjoitus medianäkyvyyden analysoinnista vaikuttavuuden osatekijänä.

Pin It on Pinterest