6.11.2023 | Case
Viestintäluotsi Oy analysoi Ulkopolitiikka-lehden (UP-lehti) pyynnöstä lehden tulevaisuudenskenaarioita ja toimintaympäristöä loppuvuodesta 2022. UP-lehti on neljä kertaa vuodessa painettuna ilmestyvä, ulkopolitiikkaan keskittyvä aikakauslehti. Lehteä julkaisee valtionhallinnon alainen Ulkopoliittinen instituutti (UPI).
UP-lehdellä oli tarve kohentaa kannattavuuttaan, mikä edellyttäisi tuottojen parantamista tai menojen leikkaamista tai molempia. Viestintäluotsin tekemässä selvityksessä tarkastelimme erilaisten skenaarioiden avulla lehden talouden tunnuslukujen vaikutusta kannattavuuteen sekä pohdimme skenaarioiden soveltuvuutta ja realistisuutta UP-lehden tapauksessa.
Taloudellista analyysia varten laadittiin yksityiskohtainen taulukkotyökalu, jota käytettiin taloudellisessa analyysissa ja joka jäi tilaajan käyttöön. Toimintaympäristön analyysia varten toteutettiin lomakekysely UP-lehden toimitusneuvostolle ja haastateltiin lehden lukijoita. Kyselyllä ja haastatteluilla pyrittiin tarkentamaan kuvaa lehden merkityksestä, kohderyhmistä sekä vahvuuksista ja heikkouksista. Näitä vastauksia käytettiin skenaarioiden taustatietona.
Selvityksen tuloksena Viestintäluotsi raportoi, miten erilaiset toimet vaikuttaisivat lehden talouteen, sisältöön ja lukijoihin. Raportti luovutettiin tilaajalle ja siinä kuvailtuihin toimenpiteisiin ryhtyminen jätettiin työn tilaajan harkittaviksi.
21.2.2023 | Case
Saimme Helsingin Sanomien säätiöltä apurahan keväällä 2020 ylioppilaslehtiä koskevaan selvitykseen. Tavoitteena oli tuottaa Suomen ylioppilaskunnille yleishyödyllistä ja kaikkien saatavilla olevaa tietoa ylioppilaslehtien julkaisemista koskevan päätöksenteon tueksi. Keskeisenä käsitteenä oli ylioppilaslehtien journalismin arvon määrittäminen, joka ei ole itsestäänselvyys ehkä muille kuin journalisteille itselleen.
Laajassa projektissa teimme haastatteluita eri puolilla maata, eivätkä pandemian aiheuttamat muuttuvat rajoitukset helpottaneet työtämme. Tiimissämme oli projektin aikana osa-aikainen assistentti, joka oli korvaamaton apu käytännön järjestelyissä. Referenssimateriaalia oli läpikahlattavaksi enemmän kuin tarpeeksi.
Tutkimuskohteina olivat pääasiassa Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun ylioppilaslehdet ja -kunnat, mutta taustatietoa hankittiin aktiivisesti myös muilta kotimaisilta toimijoilta. Vertasimme Suomen tilannetta myös ulkomaalaisiin ylioppilasjulkaisuihin ja näiden kehitykseen.
Selvityksen perusteella ylioppilaslehtien journalismin merkittävin arvo verrattuna ylioppilaskunnanomaan viestintään on kriittisyys yliopistoa, ylioppilaskuntaa ja omaa opiskelijayhteisöä kohtaan eli ”vallan vahtikoirana” toimiminen. Tämä voi aiheuttaa kuitenkin myös konflikteja lehden toisen rahoittajan eli ylioppilaskunnan kanssa.
Tärkeänä arvona pidettiin myös sitä, että yliopistolehdet edustavat opiskelijoiden ääntä omilla paikkakunnillaan ja myös valtakunnallisesti, mitä sarkaa muu media ei kovin kattavasti hoida. Ylioppilaslehtien tulevaisuuteen liittyvä riski on muun muassa lukijasuhteen heikkeneminen. Tämä voi ennen pitkää aiheuttaa ongelmia rahoittajasuhteessa, jos mainostajat ja ylioppilaskunnan päättäjät eivät pidä lehteä enää välttämättömyytenä.
Loppuraportti valmistui toukokuussa 2021, ja se julkistettiin avoimessa webinaarissa, jossa keskusteltiin ylioppilaslehtien tilanteesta. Selvitysraportin voi lukea täältä.
14.2.2023 | Uutinen
Viestintäluotsi Oy täytti helmikuussa 10 vuotta. Vaikka firma ei vielä ihan rippikouluiässä olekaan, on kymmenen vuoden merkkipaalu merkittävä pienelle yritykselle. Vuosista viimeiset kolme ovat olleet vaiherikkaita pandemioineen ja sotineen. Markkina on muuttunut ja työteon tapoihin on tullut päivityksiä.
Luotsin arjessa pandemian alku näkyi ensin asiakkaiden peruutuksina ja sitten kiihkeänä projektityönä, kun ryhdyimme tekemään valtakunnallista ylioppilaslehtiselvitystä. Monet ennen läsnäoloa vaatineet haastattelut muuttuivat etäyhteyksien päähän ja rajoitukset sotkivat suunnitelmia. Meidän osakkaiden päivittäisissä rutiineissa muutos ei ollut kovin dramaattinen, sillä olemme alusta saakka tehneet valtaosan työstämme etänä. Nyt tilanteen normalisoiduttua nautimme taas myös asiakkaiden ja yhteistyökumppaneidemme tapaamisesta kasvokkain.
Luotsi on edelleen yrityksenä henkilökohtaista asiantuntemusta tarjoava kumppani, joka ei tingi laadusta. Asiakas saa meillä aina palvelua suoraan huipulta asiantuntijaosakkaaltamme. Olemme halunneet pitää yrityksemme pienenä nimenomaan tästä syystä. Kun vastaamme asiakkaille työstämme henkilökohtaisesti ja kannamme myös liiketoimintamme ylä- ja alamäet vain omilla harteillamme, toimimme omasta mielestämme kaikkein kestävimmällä tavalla. Tämä on juuri sitä vapautta, jota alun perin haimme ja josta nautimme – muutamia unettomia öitä lukuunottamatta.
Jatkamme myös tästä eteenpäin hyväksi havaitulla linjallamme.
25.10.2019 | Blogi
Meidät ja yrityksemme tuntevat tietävät, että teemme asiakkaillemme kriisiviestintää. Kriisiviestintätoimeksiannot ovat usein todella haastavia ja mielenkiintoisia , joista ei kuitenkaan oikein koskaan pysty puhumaan ulkopuolisille. Nyt sellainen sattui omalle kohdalle ja tässä hieman taustoja tapaukselle.
Sekä Pasi että minä toimimme myös erilaisissa yhdistyksissä ja muissa porukoissa vapaa-ajallamme. Nämä harvemmin joutuvat kriisin ytimeen, mutta sitäkin sattuu. Viimeksi sattui vähän aikaa sitten, kun pursiseurani Merenkävijät, jonka hallituksen puheenjohtajana eli kommodorina toimin joutui mediakohun ytimeen, joka läikkyi aika vahvasti myös somen puolelle.
Kaikki alkoi siitä, kun loppukesästä eräs seuramme jäsen havaitsi, että Makia Clothingin mallistossa oli tarjolla useita tuotteita M-logolla, joka muistutti erehdyttävän paljon Merenkävijöiden omaa, vuonna -23 arkkitehti Oiva Kallion piirtämää logoamme.
Yhteydenotto Makiaan logon käytön lopettamiseksi ei
tuottanut tulosta. Seuraavaksi otimme yhteyttä seuran jäseneen, joka toimi
patentti- ja tekijänoikeusasioiden parissa. Hänen yhteydenottonsa poiki laskelmoivan
ja tylyn kirjeen vastapuolen kalliilta lakiasiantoimistolta. Seuran vastineen
saatuaan, lakiasiaintoimisto kehotti lakiteknisiä termejä luovasti käyttäen pursiseuraa
pysymään vaiti ja varoitti kalliista oikeudellisesta prosessista, johon meillä
ei kenties olisi varaa.
Tässä vaiheessa vastapuolen toiminta oli herättänyt varsin
paljon närää jäsenistössä ja moni halusi tehdä asialle jotain. Joku tai jotkut
jäsenet vinkkasivat Helsingin Sanomien toimitukselle juttuaiheesta. Tämän seurauksena
puhelimeni soi sunnuntaiaamuna.
Tähän asti olin arvioinut jutun kulkevan edellä kertomani
kaavan mukaan. Asian tekeminen julkiseksi oli koko ajan suunnitelmissa, mutta
tässä jäsenistöstä tullut yhteydenotto HS:ään nopeutti prosessia.
Kriisiviestinnässä on tärkeää, että ulos kerrottu tarina on
selkeä, ei muutu ja ennen kaikkea, että se on totta. Tässä suhteessa reilun
kuukauden jatkunut prosessi oli hitsannut pursiseuran porukan yhteen ja kiteyttänyt
yhteisen näkemyksemme. Minun oli siis helppo puhua.
Viestintä rakentuu yleisesti faktojen varaan, mutta kun haluaa viestin todella resonoivan, siinä pitää olla myös tunnetta. Tämä ei ollut tässä tapauksessa kovin vaikeaa, koska logomme käyttö oli mennyt monilla, myös minulla, tunteisiin. Haastattelu sujui faktat läpikäyden ja sitten toimittaja, ammatti-ihmisenä kysyi, miltä tämä kaikki tuntui. Kerroin, miltä minusta oikeasti tuntui. Tämä tuli HS:n artikkelissa hyvin läpi, joka osaltaan auttoi tarinaa leviämään.
Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Lehtijutun
(ja sitä seuranneen sosiaalisen median myrskyn) kuvitus, jossa oli rinnakkain Makian
versio ja meidän käytössä oleva logomme kertoi oikeastaan kaikille, mistä pohjimmiltaan
oli kyse. Kriisiviestinnässä on hyvä muistaa kuvien merkitys. Tässä kohtaan se
toimi niin hyvin kuin vain mahdollista.
Vastapuolella oli koko ajan puheyhteys mediaan, jota he
käyttivät hyväkseen. Media toimi tasapuolisesti ja sai myös vastapuolen kommentit.
Tässä suhteessa vastapuolen edustaja pysyi esimerkillisesti tarinassaan, jonka
ydin oli modernin katukulttuurin oikeus inspiroitua ja versioida kaikkea
näkemäänsä. Ainoa vika tässä tarinassa, tai niin kuin hienosti sanotaan –
narratiivin hallussa pitämisessä – oli se, että suuri yleisö ei ollut vastapuolen
kanssa samaa mieltä. Mahdollisuus verrata logoja rinnakkain karisti suurimmalta
osalta uskon hyväntahtoiseen ’versiointiin’.
Juttu oli ilmestynyt HS:n nettisivuilla sunnuntai-iltapäivänä. Se nousi heti luetuimmaksi jutuksi ja pysyi top-3 -listalla melkein vuorokauden. Juttu painettiin myös seuraavan päivän paperilehteen. Heti jutun ilmestyttyä jaoimme sen omiin henkilökohtaisiin ja seuran sosiaalisen median kanaviin. Juttu lähti leviämään keskivaikean pensaspalon nopeudelle. Iltaan mennessä se tuli vastaan joka toisen tutun seinällä ja Twitterissäkin juttu levisi.
Maanantaiaamuna yhteyttä otti Iltalehden toimittaja, jolle kerroin saman tarinan. Iltalehden juttu tuli illemmalla ulos ja oli hyvin näkyvillä. Myös tämä juttu jaettiin sosiaaliseen mediaan.
Maanantaina aloitin mediaseurannan käytössämme olevalla Meltwaterin työkalulla. Aluksi hittejä oli vain muutamia, mutta kohta jutusta oman versionsa olivat tehneet IS, TalSa, HBL, KL ja monet muut mediat. Ja sosiaalinen media takoi hittejä jokaisesta uudesta jutusta.
Olin itse ajatellut kohun laantuvan parissa päivässä, mutta
aihe oli medialle ja yleisölle sen verran herkullinen, että juttuja ilmestyi jatkuvalla
syötöllä. Kuten arvata saattaa, sosiaalisessa mediassa kanavalle sille niin ominainen
noitavaino ja meemitehtailu. Juttu generoi kuin itsekseen vettä omaan myllyynsä.
Keskiviikkona meihin oltiin yhteydessä sovinnon merkeissä. Merenkävijöillä ei ollut halua riidellä asiasta ja vastapuolellakin oli aito halu päästä pois otsikoista. Asia sovittiin nopeasti ja pursiseura tiedotti perjantaiaamuna sovinnon syntymisestä oikein STT-tiedotepalvelulla lähetetyllä lehdistötiedotteella. Tiedote itsessään oli verraten niukkasanainen, mutta tästä huolimatta se meni läpi kaikissa kanavissa, jotka olivat juttua käsitelleet.
Seuraavan viikonlopun aikana kohu laantui ja palasimme
päiväjärjestykseen.
Mitä tästä sitten opittiin?
Oikeuksistaan pitää olla tietoinen ja niitä pitää puolustaa.
Nykymaailmassa vallitsee usein vahvimman oikeus, ja se toteutuu juuri niin
kauan, kun vastarinta on olematonta. Hakematta tulee mieleen pihan
kiusaajakovikset, jotka mellestivät juuri niin pitkään, kunnes joku uskalsi
nousta vastarintaan.
Kun puhutaan tekijänoikeuksista, on hyvä selvittää oikeudet
juurta jaksain.
Media on hyvä yhteistyökumppani. Median tehtävä on välittää
tietoa ja toimittaja etsii aina hyvää juttua. Jos sinulla on asia, jonka haluat
julki, pue se hyvän tarinan muotoon.
Vältä oikeusjuttuja. Tuttu lakimies on sanonut minulle
joskus, että oikeusjutuissa rikastuvat vain lakimiehet.
Hyvä tarina ja tunne toimii mediassa ja varsinkin
sosiaalisessa mediassa. SoMe toimii syyttäjänä, lautamiehenä, tuomarina ja
pyövelinä. Tämä toimii kumminkin päin – se osapuoli, jonka tarina resonoi
paremmin, saa ilmaherruuden. Toisen maine kärsii. Ja maine on rahanarvoista.
Jos olet yritys, olet yksityishenkilöä huomattavasti vapaampaa riistaa. Vastuullinen yritys toimii niin, ettei kriisejä pitäisi syntyä ainakaan oman toiminnan vuoksi. Mutta jos jotain nyt sattuisikin, vastuullinen yritys on tehnyt ennakkoon riskikartoituksen, laatinut yhdessä asiantuntijan kanssa kriisiviestintäsuunnitelman ja -valmiuden. Vastuullinen yritys harjoittelee kriisin varalta. Valmistautuneessa yrityksessä kriisiviestinnän linja ja työnjako on selkeä. Vastuullinen ja valmistautunut kriisiviestiä kertoo faktat eikä valehtele.
Otto Aalto
20.5.2019 | Case
Viestintäluotsi on vastannut Automaatioväylä-lehden tuottamisesta
jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin lehdelle luotiin uusi konsepti. Nykyisin
lehden päätoimittajana toimii Luotsin Otto Aalto.
Automaatioväylän toimituksen tukena on aktiivinen
toimitusneuvosto, jonka kanssa juttuja ideoidaan. Toimituksen eli Luotisin
tehtävänä on paitsi olla vastuullinen päätoimittaja, neuvoa ja auttaa avustajia
ja asiantuntijoita jutunteossa. Lisäksi toimitus tekee itse jonkin verran
juttuja. Lehteen hyväksytyt jutut editoidaan, jotta lehden sisällön
journalistinen laatu säilyy. Tekijät hankkivat kuvamateriaalia yhdessä
toimituksen kanssa ja tähän kiinnitetään Automaatioväylässä jatkuvasti
huomiota.
Päätoimittajan tehtävänä on myös valvoa lehden ulkoasua ja
toimia neuvonantajana lehden taitossa. Lehden ulkoasu kehittyy jatkuvasti. Automaatioväylä
ilmestyy paperisena ja siitä tehdään lisäksi näköislehti Automaatioväylän verkkosivuille.
Automaatioväylällä on vankka asema automaatioalan asiantuntijoiden ja
valmistajien keskuudessa. Tämä on pitkälti toimitusneuvoston ja lehden
toimituksen yhteisten, määrätietoisten ponnistelujen tulosta.
Automaatioväylän päätoimittaja/asiakas/tuottajamalli on hyvä
esimerkki kustannustehokkaasta tavasta tehdä julkaisuja. Konsepti sopii
kaikenlaisiin julkaisuihin, jossa voidaan yhdistää asiakkaan asiantuntemus ja
suhteet Luotsin journalistiseen osaamiseen.