Tunnettuus syntyy medianäkyvyydellä – analyysi auttaa ymmärtämään, millainen viestintä tehoaa

Medianäkyvyysanalyysit ovat osa vaikuttavuusarviointiamme. Voimme toteuttaa medianäkyvyysanalyysin myös erillisprojektina. Analysoimme organisaationne viestinnän onnistumista ja annamme kehitysehdotuksia viestinnän tehostamiseksi sekä tunnettuuden ja profiilin kirkastamiseksi. Meillä on pitkä kokemus median ja viestinnän parissa toimimisesta.

Oheiseen kuvioon on poimittu esimerkinomaisesti muutaman säätiön ja rahaston medianäkyvyys aikaväliltä 21.3.2017-21.3.2018 (näkymän kokoa voit suurentaa ja pienentää painamalla ctrl+ ja ctrl-). Säätiöt ovat erikokoisia ja toimivat keskenään hieman erityyppisillä aloilla, minkä vuoksi uutiskynnyskin on jokaisella toimijalla hieman eri korkeudella. Näistä kuvaajaan valituista toimijoista eniten uutisosumia kuluneelta vuodelta on Koneen Säätiöllä, 341 kappaletta.

Tässä on tarkasteltu organisaation nimen esiintymistä verkon uutismedioissa käytössämme olevalla mediaseurantatyökalulla. Seuranta kattaa kaikki verkossa julkaisevat uutismediat. Voimme tutkia myös hankekohtaista medianäkyvyyttä, analysoida kilpailijoiden toimintaa, kaivautua syvemmälle mediahistoriaan ja tarvittaessa selvittää näkyvyyttä myös printtimediassa. Näin toimimme Helsingin Sanomain Säätiölle tekemässämme vaikuttavuusarvioinnissa. Myös organisaation näkymistä ja aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa voidaan kartoittaa samalla työkalulla.

Media-analyysi paljastaa, mistä julkisuuspiikit syntyvät.

Analysoimme Helsingin Sanomain Säätiön medianäkyvyyttä muun muassa STT:n uutisarkiston avulla.

Kun tutkimme Helsingin Sanomain Säätiön vaikuttavuutta, ilmeni, että säätiö ja sen ylläpitämät Päivälehden arkisto ja Päivälehden museo näkyvät mediassa erityisesti silloin, kun on jaettu merkittäviä apurahoja ja toimittajastipendejä, palkittu kilpailujen voittajia, julkaistu ajankohtaisesti puhuttelevia tutkimuksia tai järjestetty mediaa kiinnostavia tilaisuuksia ja näyttelyitä. Näkyvyys oli erityisen vahvaa Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa.

Tutkimusten mukaan kuva säätiöistä on hyvin valju suurimmissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Myöskään säätiöiden tunnettuus kansalaisten keskuudessa ei ole kovin häävi. Organisaation yleinen tunnettuus riippuu pitkälti medianäkyvyydestä: jos ei näy mediassa, ei tule tunnetuksi eivätkä toivotut vaikutukset säteile yhteiskuntaan niin tehokkaasti kuin haluttaisiin.

Organisaation on hyödyllistä oppia ymmärtämään, mikä omassa toiminnassa kiinnostaa mediaa ja millaisilla ulostuloilla se voi ylittää uutiskynnyksen. Oheisen kuvion korkein piikki on Koneen Säätiöllä 31.1.2017. Se syntyi uutisoinnista, joka liittyi Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle -kampanjaan, jossa Koneen Säätiö rauhoitti 129 hehtaarin metsäalueen. Tämä hanke on osattu hoitaa mainiosti myös viestinnän näkökulmasta!

Pasi Kivioja

Miten arvioida tieteellistä vaikuttavuutta?

Joka vuosi julkaistaan arviolta kaksi ja puoli miljoonaa akateemista artikkelia. Tämän valtavan tietomäärän tuottaminen on suuri ponnistus, sillä tutkijat käyttävät merkittävän osan työajastaan juuri akateemisten artikkelien kirjoittamiseen ja julkaisemiseen. Keskimäärin yhden artikkelin julkaisuprosessi kestää jopa 9–18 kuukautta tieteenalasta riippuen. Jo pelkästään käytettyjen resurssien näkökulmasta on tärkeää kyetä arvioimaan, mikä on tutkimuksen vaikuttavuus. Puolueeton arvio vaikuttavuudesta auttaa luomaan tilannekuvaa siitä, missä mennään.

Tutkimuksen joukosta erottuminen on haastavaa, eivätkä kaikki artikkelit välttämättä koskaan löydä yleisöään. Vaikka tutkimuksella voi olla monenlaista epäsuoraa vaikuttavuutta – esimerkiksi julkisuuden, ammattipiirien tai innovaatioiden kautta – julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus tarjoaa suoraviivaisen ja tehokkaan tavan arvioida tehdyn tutkimuksen vaikutusta akateemisessa maailmassa. Vaikuttava tutkimus saa huomiota, joka näkyy siinä, että toiset tutkijat viittaavat omissa julkaisuissaan tutkijan kirjoittamaan artikkeliin. Näin artikkeli ikään kuin kerää ”huomiopisteitä” ajan mittaan, joita laskemalla voidaan arvioida julkaisun vaikuttavuutta tietyn akateemisen tutkimusalan sisällä. Lisäksi keskeistä on se, minkälaisesta julkaisusta on kyse sekä millä akateemisella foorumilla tutkimus on julkaistu.

Tutkimusartikkelien vaikuttavuutta havainnollistaa niin kutsuttu ”pitkä häntä” -lainalaisuus. Se tarkoittaa sitä, että vain harvoihin julkaisuihin viitataan hyvin paljon, ja suuri osa julkaisuista muodostaa niin kutsutun pitkän hännän, eli niihin viitataan vain muutamia kertoja – tai ei ollenkaan. Suhteuttamalla artikkelin saamat viittaukset alan tyypillisiin lukuihin voidaan arvioida, miten vaikuttavaa tutkimus on tieteellisessä mielessä. Samalla saadaan tietoa siitä, mikä on tutkimushankkeen ja rahoituksen tuottama tieteellinen kokonaisvaikuttavuus tutkijan henkilökohtaisen julkaisuluettelon kasvattamisen ohella.

Aivan uuden lukunsa tieteelliseen vaikuttavuuteen tuovat sosiaalisen median mahdollisuudet viestiä tutkimuksesta uusilla ja kiinnostusta herättävillä tavoilla. Sosiaalisen median huomion lisäämästä tieteellisestä vaikuttavuudesta on saatu myös tieteellistä näyttöä ja sosiaalisen median huomion lisääminen yhdeksi vaikuttavuuden kriteeriksi on yleistymässä. Myös tämä avaa uuden keinoin arvioida tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta: sosiaalisen median areenoilla käydään runsaasti myös tieteeseen ja sen sovellusalueisiin liittyvää keskustelua, mitä kautta myös tieteellinen tutkimus saavuttaa yhä laajemman yleisön. Myös tätä vaikuttavuutta voi mitata keräämällä sosiaalisesta mediasta tutkimuksen tuottamia osumia ja keskusteluja.

VTT Petro Poutanen

>> Lue raportistamme, miten arvioimme Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Pin It on Pinterest